Sepon Kisaraportti: Pirkkala Triathlon Sprint 18.6.2022

Harjoittelukausi

Toinen vuosi on menossa PUHTI Triathlonin porukassa. Täksi vuodeksi siirryin 1-ryhmään, joka tähtää puolimatkalle. Puolimatkalle en tänävuonna ajatellut lähetä, mutta kaksi perusmatkan kisaa olisi kiikarissa ja kauden alkuun sprintti.

Treeniohjelma on nousujohteinen ja olen malttanut tehdä syksyllä ja talvella määrätyt treenit PK1:llä. Lunta oli tänä talvena sen verran hyvin, että tein pääosan PK harjoittelusta hiihtämällä pertsaa. Koska lunta oli vielä helmikuun lopussakin, ilmoittauduin (puoli)Pirkan hiihtoon ja pari vuotta vanha aika parani kolmella vartilla.

Toinen mukava välietappi harjoitteluun on Pirkan pyöräily. Matkoja on monenlaisia ja osallistuin klassikkoon eli 134 km matkalle. Parivuotta vanha aika parani 40 minuuttia, eikä pohkeet olleet moksiskaan kuten edellisellä kerralla. Traineritreeni puree.

Järvivesi on ollut alku kesästä melko kylmää. Mutta kaksiviikkoa ennen ekaa kisaa oli pakko avoteteen mennä. Neopreenisukat, hanskat ja kaksi uimalakkia päällä mentiin uimaan. Viisi uintia ja yksi harkkakisa ennen sprinttiä ehdittiinkin tekemään.

Kisapäivä

Kisapäivä oli sateinen ja viileä.

Tavaroiden järjestelyssä piti panostaa varusteiden kuivana säilymiseen ja laitoinkin vaihtolaatikon kumolleen maahan, niin se suojasi kenkiä kastumasta.

Uinti (aika 0:18:30)

Sprinttimatka olikin melkoisen suosittu, lähtijöitä oli lähemmäs sata. Kävin kastautumassa ennen uintia, mikä oli vikatikki. Olin aivan jäässä kisainfoa kuunnellessa ja uimavuoroa odottaessa. Olisi pitänyt ottaa valmentaja Jaanasta mallia, joka vain jumppasi itsensä lämpimäksi.

Uimapaikan otin suosiolla takarivistä ja kun veteen pääsin, niin järvi oli, kun tehosekoittimen jäljiltä. Vesi oli aivan mustaa ja täynnä järvikasvien pätkiä.

Uinti meni tasaisesti ja keskivauhdiltaan hivenen nopeammin, kun viimevuoden kokeilumatkat. Reitti oli merkitty vähäjärveen isoilla poijuilla, eikä suunnistuksessa ollut ongelmia. Vesi oli sen verran kylmää, että piti varovasti nousta järvestä, ettei huipannut.

T1 (aika 0:02:35)

Kylmillä sormilla sukkienlaitto ei ollut mikään helppo homma ja istuinkin maahan niitä näpertämään. Laitoin vielä takin päälle kylmän kelin takia, mutta ehkä irtohihat olisivat olleen parempi ratkaisu, märkä takki räpsätti tuulessa eikä paljon lämmittänyt.

Jälkeenpäin muiden Puhtilaisten kisarapsoja lukiessa huomasin, että porukka oli mennyt ilman sukkia ja takkia pyöräilyn, tästä voi ottaa vinkkejä sitten tuleviin sadekisoihin.

Pyöräily (aika 0:33:03)

Ensimmäistä kertaa sadekelissä maantiepyörällä. Hieman kyselin vinkkejä sadekelin ajoon ja kaivonkansia ja ajoratamaalauksia kannattaa väistää, no ei ollut mitään ongelmaa tai edes läheltäpiti tilannetta koko matkalla. Kisassa olisi saanut peesata ja sitä kerran koitinkin, mutta sen verran kuravettä roiskui silmille, että jättäydyin suosiolla taaemmaksi. Sykkeet olivat VK2-maksimi alueella ja hyvin jakson mennä niillä sykkeillä koko matkan. Klossikengät oikein imivät vettä sisäänsä ja kun hyppäsin pyörän satulasta pois ja tulin vaihtoalueelle, niin oli kun juoksisi vettä täynnä olevat kumisaappaat jalassa.

Pyörän keskinopeus oli hivenen nopeampi, kun viimevuoden kokeilumatkoilla.

T2 (aika 0:00:57)

Olin varautunut kuiviin sukkiin juoksua varten, mutta en viitsinyt niitä vaihtaa. Juomapullosta hörppy, pikanauhoitetut Hokat jalkaan ja menoksi.

Juoksu (aika 0:25:12)

Juoksu oli pari kertaa vähäjärven ympäri, jota on tullut useamman kerran harjoituksissa kierrettyä.

Juomapiste oli jo ekassa kurvissa, enkä siitä mitään ottanut. Juoksu meni vauhdikkaasti, jotenkin pyöräilyn kampikierrokset jäivät päälle. Ylämäessa alkoi jo maksialue vilkkumaan ja hieman rauhoitin menoa. Alamäkeen sykkeet palautuivat VK:lle. Tasaisella pieni kiihdytys maksimisykealueelle, kun se ei tuntunut hirveän pahalta, niin sillä mentiin ylämäkiin vähän keventäen. Loppusuora oli urheilukentällä ja siihen pieni kiri ja maaliin.

Juoksuvahti oli parantunut viimevuodesta ja se tuli rennosti.

Kaiken kaikkiaan mukava kisa.

Puhtilaisia oli kisassa paljon mukana ja kannustusjoukkoja kanssa, kiitos kaikille.

Erityiskiitos Zerodin myyjälle, joka neuvoi huurtuville uimalaseille hyvän vinkin, eikä kaupannut väkisin omaa tököttiään. Eli jos sinulla on jotain vanhaa huurtumisen estoainetta niin laita sitä ja anna vaikuttaa yön yli, eikä ohjeen mukaista yhtä minuuttia, niin toimii.

Simo Hillolle myös iso kiitos, kun jaksaa kisoja järjestää täällä Pirkanmaalla.