Niilon kisaraportti: Ironman Kalmar täysmatka 17.8.2024

Ironman Kalmar, Ruotsi, 17.8.2024, triathlonin täydenmatkan kilpailu.

Uinti 3,8 km, pyöräily 180 km, juoksu 42,2 km, yhteensä 226 km.

Kauden päätapahtumani on käyty suorittamassa ja siirryn ainakin lyhyelle ylimenokaudelle (pari viikkoa ilman treeniohjelmalla elämistä). Tässä tule mieleen samalla nopeasti kerrata koko kautta ja Kalmarin täpärin vaiheita. Tein toisen kauden perään Puhdin täydenmatkan ohjelman. Koko kauden pysyin terveenä ja siitä olen kiitollinen. Itselleni triathlon on harrastus, jolla pysyä kunnossa läpi vuoden. Kisatapahtumat ovat enemmän liikkuja festareita, joissa pidetään hyvää aikaa muiden harrastajien kesken. Kauden kilpailuiksi olin valinnut kaksi puolimatkaa ja yhden täydenmatkan, näiden suoritus tapahtui seitsemän viikon sisällä.

Toukokuussa osallistuin Raholan kymppiin perinteisesti ja tein toukokuun 10 km ennätykseksi 48:49. Kesäkuun alkuun olin saanut kutsun Mäyräjärvi triathloniin, jossa kesähelteellä ei uinnin jälkeen enää mulla kulkenut mikään. Syke vain nousi ja teho laski. Kuumuus ei sopinut alkukauteen, vaikka huhtikuussa vietettiin viikko Mallorcalla pyöräillen Puhti porukalla.

Aloitin heinäkuussa kesälomani Lahden IM puolimatkalla ja tästä kirjoitin aikaisemmin oman tekstin. Mainitaan nyt, että kokeilin tuolla juoksuun eri lisäenergiageeliä (kisajärjestäjän) ja tämä ei sopinut minulle. Kesäloman päätteeksi osallistuin Turku Challenge puolimatkalle, jossa palasin tuttuun energian käyttöön ja kaikki sujui tavallisesti eli hyvin. Täysillä ei menty vaan kivaa vauhtikestävyys aluetta ja tulokseksi syntyi puolimatkan ennätykseni 5:42:18. Hyvillä mielin kohti kauden Kalmarin IM päätapahtumaa.

Kalmarissa olikin lisäpanoksena Ironmanin Nordic Tour, jossa pohjolassa saman kauden aikana IM:n puoli- ja täydenmatkan suorittaneet saavat The Viking of The North-tittelin. Reissun lähdettiin mukavalla porukalla, jossa osallistujia oli useammasta Pirkanmaan triathlon seurasta. Lisäksi kisassa meitä oli kuusi Puhti triathlonin treenikaveria, joten kaikkiaan oli tiedossa hauskoja päiviä yhdessä. Makeeta oli, että kaikki treeni- ja matkakaverit pääsivät maaliin. Kuvia ja kannustusta by Riikka ja Krista paikan päältä.

Uinti 3,8 km, 1:28:06

Otin viimevuotisen ajan perusteella lähtöpaikan startti jonosta. Yllätys, tämä oli virhe, koska kisoissa jengi aina ottaa optimistisen paikan ja jäin kyllä sellaiseen häröily porukkaan, että jonkin verran se häiritsi tekemistä. Uinti meni muuten rauhallisesti ja leppoisasti, jos pois suljetaan "torpedojen" (nämä häröily uimareiden) sinkoilu siksakkia, kiihdytykset eteen ja pysähdys, äkkiä kääntöpoijulle ja pystyyn ihmettelemään mihin sitten mennään tai nyt kyllä uin sammakkoa, kun näky pohja –> varo jalkoja pään alueelle.

Kisa osiona uinti mukavaa ja menee yllättävän nopeasti ohitse. Kisan leppoisinta tekemistä, vesi kelluttaa ja juurikaan ei rasitu. No, olihan siinä vasemmassa jalkaterässä joku kramppi 3–4 krt matkan aikana ja sen poistoon tietty jalkaterä aina jarru asennossa etenemisen suhteen. Yksi Dexal geeli, ennen ja heti uinnin jälkeen.

T1, 6:01

Pari kisaajaa kaatuili edessäni uinnin jälkeen ennen vaihtoaluetta, niiltä vain lähti jalat alta, niitä siinä väistelin kun toimitsijoita oli heille avuksi. Vaihdoin määrätietoisesti pyörävarusteet ja poikkesin muovimajassa juuri ennen kuin kurvasin pyörätelineelle. Hyvä hetki pysähtyä tarpeelle, kuin että pyörällä pysähtyy erikseen ja taas kiihdyttää eteenpäin.

Pyörä 180 km, 7:06:20

Aloitin maltillisesti ja tunnustelin miltä pyöräily tuntuu, tämä on selkeästi itselleni hankalin laji. Pyöräilyyni on kasvanut kestävyyttä ja sitkeyttä sekä pitkän ajan mukavuutta mutta tehoja vielä odottelen. Alku kulkikin Kalmarista Öölantiin mukavasti aina 60 km kääntöön, josta alkoi vastainen tuuli ja kaikki lähituntuman muut kisaajat olivat minut jo ohittaneet. Pyöräilyssä on 12 m etäisyyssääntö pitää väliä edellä ajavaan eli ns. peesikielto. Tästä 12 m säännöstö on kuitenkin hieman apua jonossa ajaville eli 12 m takana tuntee selkeän tuuli raon. No kun nopeimmat olivat jo minut ohittaneet niin sitten jäin puskemaan itsekseni.

Viime vuoden täpärillä pyörän keskitehonani oli 60 % ja olin päättänyt ja huomannut, että pystyn käyttämään isompaa tehoa jossakin 65–70 % välillä. Toteumaksi tuli lopulta 67 %. Puolimatkaan, 90 km, tulin ihan ok keskinopeudella mutta loppu osuus meni heikommin lähinnä tuuleen puskemisen vuoksi. Garmin datan perusteella sain itsestäni kuitenkin plus tasoa irti viimeiset kuusi tuntia. Eka tunti, alkumatka, on mennyt mulla aina heikommin eli syke korkeampi tehon ulosottoon nähden. Pyöräilyn keskisykkeen toteuma oli kolme lyöntiä alle VK2 alueen alarajan, no sanotaan, että se oli kymmen yli AERKin. Tarkoituksellinen "riski", koska muuten keskinopeuteni olisi pudonnut todella alas ja näin tehtynä hyöty parempi kokonaisuuteen.

122 km kohdalla pysähdyin ja otin "Personal needs" pussista täydennyksen Noshtin korkeahiilihydraattista juomaa ja kävin kadun vieressä miesten avohotellihelpotuksessa. Kisareitille oli mahdollisuus jättää järjestäjälle etukäteen pussukka pyörään ja juoksuun omaa käyttöä varten. Lisäenergiana minulla oli siis Nosht juoma, josta nautin 50 g hiilaria/h ja vartin välein Nosht Jollos vauhtikarkki 4x10 g/h sekä yksi banaani/h 15–25 g/h. Toteumaksi tuli noin 90 g/h koko pyöräilyn ajan.

Vasen takareisi vinkkasi ensi kerran, jossain 20 km kohdalla, että "Hei, mä olen täällä! Onhan sun urheilujuomassa suolaa?" No oli, mutta aina välillä tuli pikku muikkaria. Mietinkin matkalla, että miltä tuntuisi kunnon kramppi pyörässä, kun ei ole ennen tullut. No, onneksi ei tullut nytkään. Helpotus oli päästä ilman teknisiä tai muita murheita vaihtoon. Niitä kyllä näki matkan varrella sattuvan ja ne ovat aina harmillisia.

T2, 5:09

Pyörä telineeseen ja vaihtamaan juoksu vermeet päälle. Täh! Mun juoksukassin koukku oli tyhjä, ainoa koukku koko räkissä ilman pussia. Pakko oli kurkata heti ensin maahan ja onneksi pussi oli vain pudonnut. Tarkastin numeron ja omahan se oli. Unohdin "kysyä" asiasta kämpillä, kun meillä oli jengillä kaikki viereiset numerot molemmin puolin. Kaikki hyvin kuitenkin, vain lyhyt pelästyminen. Muovimajan kautta radalle.

Juoksu, 4:55:58

Juoksu on vahvinta tekemistäni ja lähdin rennosti peruskestävyys alueella etenemään. Alkuu varovaisesti, koska pyörän jälkeen lähtee lapasesta äkkiä ja olihan sitä taas maraton edessä. Tosin se on helpotus, kun pääsee juoksemaan sellaisella aikataululla, ettei tarvitse puristaa cut off aikoihin eli maaliin tullaan. Muistelin vasenta takareittä ja nautin suolakurkkua lähes joka huollossa. Halusin matkan etenevän mutta heikohkon pyörän jäljiltä olin antanut periksi kisa-ajan suhteen. Tärkeintä oli nauttia mahtavasta Kalmarin kuuluisasta tunnelmasta ja saapua hyvällä fiiliksellä maaliin. Panoksena Ironman ja Viking of The North saavuttamiset. Kyllä, mä heitin tanssi muuveja matkalla popin soidessa täysillä ja kannustin kannustajia kannustamaan enemmän. Se oli yllättävän helppoa yllytystä, on Kalmari kyllä maineensa veroinen tunnelmassaan. Paras biisi matkalla oli "Sara Perche Ti Amo" (Anthem Mix).

Juoksin samaan keskariin kuin vuosi sitten täpärillä. Tälläkin kertaa kovempaakin olisi voinut tulla mutta nyt riskitön suoritus. Toteutunut keskisyke oli PK2 puoliväliin. Matkalla oli AERK, PK2, PK1 ja lopussa VK1 menoa. Rytmin muutokset näkyivät sykkeen reaktioina loppuun asti positiivisesti eli kunto omasta mielestä kohdallaan. Energiana omat erittäin herkulliset Dexal geelit, olin varannut mukaan geelin vartin välein ja aloin juoksun alussa tunnistelemaan olisiko toteutus 15 vai 20 minuutin välein nautittuna. Päädyin fiiliksen pohjalta 20 min rytmiin geelin suhteen ja jos aika osui juuri huollon kohdalle, josta otin banaanin (sekä sen suolakurkun), niin siirsin geeli rytmiä 10 min eteenpäin. Lisäksi otin aina mukin vettä pään päälle ja toinen osui suuhun sekä yhden elektrolyytti mukin samaan osoitteeseen, nämä joka huollosta. Iloisena ja hyvällä voimalla maaliin.

Kokonaisaika 13:41:32, paras aika Kalmarissa mulle😉

Matka

Triathlon on itsessään matka, elämän tapaa ja arkista rytmiä. Matkaa, joka tekee minulle hyvän olon ja mielen. Koen tärkeäksi huolehtia terveydestä ja hyvästä olosta, sopivan rennosti tietenkin. Lajiin sisältyy valtavasti mukavia ihmisiä ja naurua, tykkään tavoitteellisuudesta pitkäjänteisesti ja ehdottomasti rennosti kohti isoja päämääriä. Kyllä, räntäsateessakin on positiiviset puolensa, saa juosta rauhassa.

Matkassa mukana oli vielä joukko puhtilaisia kisaamassa ja kannustusjoukoissa. Valmentajat Jaana & Juha onnistuivat taas siinä mitä olen hakenut ja olen tyytyväinen valmennukseen. Kiitos! Uskon edelleen, että ihmisen olo voi parantua vielä ennestään. Kiitos kotikatsomoiden kannustuksesta. Tärkeimpänä tietenkin tyttäreni "My Ironman support crew!"

Vinkki valmennukseen, että mä jotenkin tykkään treenata täpäriä. Mietinnässä jo ensikauden pääkisa.

Tyytyväisyys

On se vaan mahtavaa. kun pääsee 226 km putkeen eri lajeja niin, että hymyilee perillä ja olisi sitä taas pidempääkin jaksanut. Tavoite saavutettu – koko vuoden iloinen matka. Tärkeä osa on hyvä olo, liikunta ja hyvä seura!