Emmin kisaraportti: Challenge Turku, puolimatka 31.7.2022
Turun puolimatka. Uinti 1900m, pyörä 90km, juoksu 21,1km.
Olin ajatellut kisata yhden puolimatkan kesällä ja seurakaverien houkuttelemana ilmoittauduin Turkuun. Olin pohtinut osallistumista monta vuotta, mutta Aurajoen vesi mietitytti.
Kisaa edeltävät päivät sujuivat rauhallisissa merkeissä ohjelman mukaisia harjoituksia tehden. Vain viimeaikaisten pitkien juoksujen vähyys pohditutti.
Kisa-aamu
Söin aamupalaksi puuroa ja banaanin ja mietin, kuinka ankea aamiainen olikaan kunnon aamiaisbuffeeseen verrattuna. Lähtö oli kuitenkin sen verran aikaisin, etten halunnut syödä vatsaa täyteen 2h ennen starttia. Kävelimme läheisestä hotellista lähtöpaikalle. Pyörä viettikin yönsä kisapaikalla, joten aamulla kiinnitin pyörään vain juomat ja energiat, sekä vein varustepussit erikoiseen parkkihalliin. Uinnin veryttely osoittautui hieman kaoottiseksi ja niimpä päädyinkin tekemään vain pari lyhyttä vetoa vedessä ja verkkaamaan kuivalla maalla kuminauhojen kanssa. Samoin veden suolaisuus yllätti. Pohdin etukäteen, että haluan vedestä nopeasti pois.
Uinti - 34min 47s
Uinnin lähtöryhmittyminen oli vähän hasardi. Aikaryhmiä ei ollut, joten sijoittauduin ikäryhmissä jonon etupäähän, jos nyt jostain jonosta voitaisiin edes puhua. Lähtöhypyn kautta veteen ja omaa vauhtia kauhomaan. Otin ekan poijuvälin vähän rauhallisemmin ja tarkkailin tilannetta. Uinti osoittautuikin rauhalliseksi menoksi, eikä isompia ruuhkia syntynyt. Suunnistus oli helppoa ja sain katsottua uimari toisensa jälkeen, minkälaisella käsivedolla pääsen nopeammin.
Samoin tarkkailin potkujen määrää ja vähensin niitä, jolloin hengitys tasaantui ja sain liu'uttua paremmin. Ainoastaan vikalla välillä jouduin tekemään useamman ohitusyrityksen neljän uimarin ryppäästä, jotka kiristivät välejään aina kun olimme kyljikkäin. Lopulta pääsin laivan reunaa ohi. Pohdin kyllä, että kannattaako riuhtoa heti alkuun, mutta olo vaikutti rennolta ja "riskinotto" kannatti, kun rypäs jäi taakse. Uintiaika olikin mukava yllätys. Harjoitusten CSS-vedot ovat antaneet hyvän tuntuman vauhdikkaaseen uintiin ja pyrin saamaan samaa tuntumaa kisavetoon eli "rennon kovaa".
T1
Vaihtojuoksussa tuli ohituksia, mutta ajattelin, ettei tätä kisaa tässä ratkaista. Vaihtopussiin olin laittanut päällimmäiseksi kypärän, joka olikin virhe. Tummalla visiirillä ei nähnyt mitään parkkihallissa! Laput silmillä sukat ja kengät jalkaan ja ei kun pyörälle.
Pyörä - 2h 41min
Pyörän kanssa olikin alkuun säätöä. Mittarin harjoitusmoodi nollaantui ja kengät olivat liian löysällä. Kun sain ne korjattua, peesivälillä edellä oleva meinasi törmätä liikenteeltä suljetulla kisareitillä sinne eksyneeseen skootteriin. Samalla sain kädet jarrukahvoille ja sykkeet ylös. Toinen tilanne oli noin 10km kohdalla, kun huomasin oravan ylittävän tietä. Vauhtia oli vajaa 40km/h, joten tiesin ettei mitään ole tehtävissä. Onneksi siihen jäi väliä, mutta takaa ohi tullut mieskin huikkasi, että tuo oli muuten lähellä! Näiden episodien jälkeen pääsin keskittymään watteihin, energiamarmelaadeihin ja juomiseen. Toisella kierroksella tuli vielä sellainen yllätys, että takana ollut täysi juomapullo lensi ojaan. Ohittanut mies totesi, että sinne meni ja nauroimme asiaa yhdessä. Minulla oli vielä hieman juomaa jäljellä, mutta pohdin kyllä, miten menee seuraavat 15km vähemmällä juomalla.
Koska kesän kisojen pyöräosuudet ovat sujuneet vaihtelevasti, päätin tehdä reippaan pyörän ja tavoite oli ajaa n. 85% FTP:n tehoilla. Pyöräreitti oli nopea ja motarilla kolmena kierroksena. Mittasin jokaisen kierroksen keskitehoja erikseen ja huomasin, että loppua kohti sykkeet hieman nousivat samoilla tehoilla, joten himmasin hieman ennen juoksua. Lopulta normalisoitu keskiteho oli n. 80% FTP:stä, johon saan olla tyytyväinen.
T2
Pyörän lopussa huomasin, että lämpötila oli noussut ja taas saadaan hellejuoksu. Vaihto meni nopeasti - pyörä telineeseen, parkkihalliin, kenkien vaihto, energiat taskuihin, lippis päähän ja menoksi!
Juoksu - 1h58min
Hieman taas jännitti jaloissa oleva tunne. Olin ajatellut seurata kellosta pääasiassa juoksuvauhtia ja toissijaisesti sykettä, enkä katsoa kokonaisaikaa. Juoksu lähtikin vauhdikkaasti ja ihmettelin, miten sykkeet voivat olla näin alhaiset hieman päälle vitosen vauhdilla. Eka kierros menikin reippaasti ja onneksi ymmärsin hieman hidastaa tahtia, koska kroppa rupesi lämpenemään.
Onneksi juoksureitillä oli useampi huoltopiste ja tuttu kannustaja! Join ja kastelin itseäni jokaisella pisteellä, ettei kroppa kuumenisi liikaa ja että saisi pidettyä tasaista vauhtia loppuun asti. Energiaa otin tunteen mukaan, kuitenkin vähintään pari energiamarmeladia per kierros. Samoin totuin ajatukseen juosta omaa vauhtia, enkä piitannut ohittajista. Viimeisellä kierroksella rupesi vähän painaan ja olikin pakko ottaa useampi karkki suuhun, jotta tunnelma pysyisi positiivisena. Lisäksi lonkankoukistajissa oli pientä väsymisen tunnetta ja pohdin, nostelinko turhan innokkaasti polkimia pyöräilyn aikana.
Kaupungista lähtenyt loppukirisuora osoittautui aika raskaaksi, mutta mahtava tunne oli nähdä lähestyvä maalialue. Juoksin koko matkan VK2-sykkeillä ja anaerobisen kynnyksen lähestyessä hidastin hieman vauhtia, koska huomasin, että homma käy raskaaksi ja vauhdissa ei juuri tapahdu mitään. Lopulta ylitin kynnyksen vain viimeisellä viidellä minuutilla. Taktiikka toimi hyvin ja toi puolimaratonin ennätysajan (vaikka ainahan sitä toivoo juoksevansa ripeämmin 😉).
Loppuaika 5h20min
Lopputuloksena tyytyväinen puolimatkan ennätyksen tehnyt ihminen! Miljoona kiitosta kaikille kannustajille etenkin juoksuosuudella! Matka tuntui ajoittain aika pitkältä ja kannustushuudoista sai hyvin voimaa tallustaa eteenpäin kohti maalia. Maalissa odottikin tuttuja ihmisiä ja karkkia. Parasta!
